Sairaus tämäkin. Tenttikirjat vaanii pöydällä, mutta meikäläinen löytää kaikkea helvetin kiinnostavaa netistä. Pois tällanen laajakaista, enhän mä valmistu yliopistolta ikinä, olen just yksi niistä sadoista, joiden gradu jää riippumaan ja roikkumaan laitoksen ovenpieleen. Ei perkele. Tosin kandia tässä vasta kehitellään, sekin vissiin jää eteiseen kaikkien kurakenkien jalkoihin. Ei paljoa jaksa napata.
Oikeasti haluaisin vain nukkua, nukkua ja nukkua... syödä kaikkea mässyä, mmm niin hyvää ja juoda karpalomehua. Harrastaa jopa seksiä (eipä ole neitiä haluttanut...), kunnes taju lähtisi.... mutta rakkaalla stressiä, viisari (v)ärähtää...
Ehkä jonain päivänä tunnen oloni onnelliseksi, ennen kaikkea seesteiseksi... nyt vain ahdistus kalvaa mahan pohjia myöten, ja tekisi vain mieli niellä lääkekaappi tyhjäksi. Someday...
No comments:
Post a Comment